maanantai 5. tammikuuta 2009

С Новым годом!

Kiinalaisen kalenterin mukaista härän vuotta 2009 0n kulunut neljä ja puoli vuorokautta. Pietarin 306-vuotta tänä vuonna täyttävässä kaupungissa pakkasukko on jäädyttänyt kanaalit että Nevan. Jänissaarella sijaitsevan Pietari-Paavalin linnoituksen edessä olevalla jäällä ihmiset jo kävelevät, uhmaten jään rakenteellista murtolujuutta.

Asuntolassamme ja ulkona on seesteistä. Ulkona sinisellä taivaalla lekottelee talvipäivän aurinko ja asuntolassamme kaikki nukkuu kellon ollessa 8 minuuttia vailla päivä yhden. Viikkoni lähti käyntiin ongelmanratkaisulla, jonka lopputulokseen olen tyytyväinen. Jo viikonajan minulle on tullut suomen numerooni puheluita samasta Helsingin suuntaisesta numerosta, noin viisi kertaa päivässä. En ole kertaakaan vastannut, koska vastaanotto maksanee muutaman euron. Tänään päätin selvittää kuka minua noin innolla kaipailee oikein googlettamallaa numeron. Tietoahan löytyikin aivan kiitettävästi. Numero kuuluu telemarkkinointirobotille, tai sitten rahankeruuhuijauriporukkalla, foorumeilta kun saa yleensä vain arvailuja. Monissa teksteissä ilmeni soittajan suosivan erityisesti ulkomaan verkoa käyttäviä suomalaisten teleoperaattorien asiakkaita. Puhelut voi siis unohtaa, koska Kelalle tai verottajalle numero ei kuulu.

Uuden vuoden juhlat ovat vuoden päätapahtuma täällä. Vietimme uuden ajan alkamista asuntolassamme, siten että joka kerroksessa oli kestit. Meidän kerroksen juhlat olivat varmasti yhdet parhaista. Saksalaisten opiskelijakollega tyttöjemme vieraiksi oli saapunut heidän ystäviään Saksasta. Opiskelijakollegamme ja heidän ystävänsä olivat pääosin lähtöisin Kazakstanista, lisäksi seurueessamme oli itävaltalainen, turkmenistanilainen ja minä skandinaavina. Tytöt olivat tehneet todella paljon herkullista ruokaa kazakstanilais-saksalaiseen tyyliin. Kaikkea ei edes ehtinyt maistamaan. Ruokailun yhteyteen kuuluivat maljat menneelle vuodelle, tulevalle vuodelle, ystävyydelle, emännille, tapaamiselle...

Vuoden vaihtumista menimme seuraamaan Eremitaasin eteen palatsiaukiolle. Siellä oli esiintymislava, jossa pakkasukko juonsi uuden vuoden showta. Kaikkialla peloitettiin pahoja henkiä raketein ja paukuin. Tulimyrskyn seassa on helppo ymmärtää, miksi Suomessa on ilotulitteet kielletty toreilla väkijoukon turvallisuuden vuoksi. Me selvisimme kuitenkin haavereitta, ja saimme ihailla kaupungin järjestämää ilotulitusta. Nevskin valtakatu oli suljettu juhlakansan vuoksi. Alkaneen vuoden ensimmäisellä tunnilla palasimme sekalaisena joukkona takaisin asuntolalle, missä juhlat jatkuivat jokaisessa kerroksessa aamuun asti.

Onnistuvaa uutta vuotta teille tuhansille blogini lukijoille. Pysykää taajuudella, sillä paljon havaintoja on luvassa kevätlukukaudelle.

Ei kommentteja: