perjantai 24. lokakuuta 2008

Miksi sähköiskut lakkaamatta purevat kuin sata kyytä?

Pietarissa sataa vettä, sataa paljon vettä. Sateenvarjo on välttämätön seuralainen. Kävelin tänään sateista Sadovajaa, perjantai-iltapäivän ruuhka oli pahimillaan. Vettä satoi ja autot tööttäili, ei mikään piristävä yhdistelmä. Kävellessä silmiini löytyi kadun reunassa maailmaa nähnyt pintaruosteinen Lada. Tämä neuvostoajan menopeli oli lisäksi varustettu staattisensähkönpoistajalla. Se on kuminen häntä, joka on kiinnitetty takapuskuriin ja laahaa maata. Ideana on poistaa auton staattistasähköä, ja siten välttää kuskia vastaan kohdistuvat sähköiskut. Sellaisia kumihäntiä näkee varsinkin vanhemmissa neuvostoautoissa, ei Maserateissa tai Bentleyissä.

Tekniikan maailmassa testattiin joskus aikoinaan staattisensähkönpoistajan toimintaa, mahdollisesti myyntimurtajien menetelmiä käyttäen. Testiä en ole lukenut, mutta kuuleman mukaan lopputulos oli busted. Kumihäntä ei siis testin mukaan auttanut mitenkään. Mielestäni nämä sympaattiset kumihännät ennen kaikkea parantavat ajoneuvon ulkonäköä, ja varmasti ko. lisävaruste näkyy myös jälleenmyyntiarvossa.

Staattisensähkönpoistaja on eräs kummallisuuksista joka vaatii arvostusta, joten muotoilin sille oodin kävellessäni kotiin.



Oodi staattisensähkönpoistajalle

Sateinen valtakatu Sadoovaja.
Iltapäivän ruuhka: on kiire, on kiire.
Infernaalinen tööttäily kiireen sinfoniaa,
Porchen ohi oikealta, vikkelästi Lada
pujahtaa.

Lujaa laatua Lada, perässä staattisen
sähkönpoistaja, A VOT takana jo Sennaja.
Kumihäntä työskentelee, katua se nuolee. Ei räpsähtele
kuskin näpeille, koska sähköiskuilta kumihäntä suojelee.

Käsi tien reunassa kyytiä kysyy, kuski se ei epäröi,
jarrut lukkoon: yksi pyörä jarruttaa, kolme laahaa.
Ovi auki, asiakas kyytiin, kokeillaan ykköstä,
pahasti parahtaa, kakkonen menee,
kauppa se on mikä kannattaa.

Turvallisesti kohti Laadoskajaa Lada matkaajaa riepottaa,
ratin takana naurattaa, ei sähköstä haittaa, ei haittaa.
Pakoputken Apraksin Dvorilla kumihäntään vaihtoi,
hevosvoimatkin varmasti desibelien mukana kasvoi.

Kyytiläinen korviin korvatulpat tukoksi, ei halua nuorena
kuuroksi. Hiljaisuudessaan pohtii teoreettista syytä,
miksi sähköiskut lakkaamatta purevat kuin sata kyytä?


Ei kommentteja: